”Oli mukava olla mukana entisenä Kiiskipäisenä,mutta sydämessä aina Kiiskipäinen.Tosi innokkaasti suunniteltiin tulevaa ja sain olla myös mukana suunnittelussa.Yksi hyvä asia tuli heti tiedoksi,että kesäkahvila taas avataan, jossa saa tavata tuttuja kahvin juonnin lomassa. Olishan se hienoa, jos sais kylälle oman kaupankin.Toivotaan,että Kiiskilänkylä vielä pysyy pitkään aktiivisena, kuten aikoinaankin oli.” Tämä on suora lainaus Kiiskilänkylän facebook-sivuilta ja osuva kommentti Kiiskilän tulevaisuusseminaarin tunnoista ja innostuksesta, joka valtasi lähes 200 osallistujan iltapäivän Kiiskilän koululla. Tapahtumapaikkana oli 1-6 luokkainen Kiiskilän kyläkoulu, joka on yksi Sievin kunnan viidestä kyläkoulusta.
Ja kuten kyläyhdistyksen puheenjohtaja Tuomo Jokitalokin totesi, että päivän aikana saatiin uusia ideoita ja tahtotila vahvistui siitä, että halua kylän kehittämiseen löytyy ja kylästä tehdään entistäkin viihtyisämpi asua ja elää.
Kiiskilän kylä sijaitsee Kalajoki-Pihtupudas (760) – tien varrella. Sievin keskustaan matkaa on 15 kilometriä, Reisjärvellle 27 km, Ylivieskaan 34 km, Ouluun 160 km ja Kokkolaan 80 km. Lähimmät rautatieasemat sijaitsevat Kannuksessa ja Ylivieskassa. Kylän näkyvin elinkeino on maatalous, mutta löytyy myös majoitus-, metsäkone-, maansiirto- ja rakennusalanyrittäjiä. Kiiskilän kylän ympäristössä on myös arvokkaita maisemakokonaisuuksia ja luontokohteita – Vääräjoki, Pikkurata ja Saarijärven kämppä, Huuhankallio ja Urjanlinna ja Maasydämen vapaa-ajankeidas Maasydän järven rannalla.
Kiiskilän tulevaisuusseminaarin tarkoituksena oli koota ihmiset keskustelemaan Kiiskilän kylän tulevaisuudesta ja pohjustaa kylän kehittämissuunnitelman luomista ja tutustua toisiin kyläläisiin. Päivä aloitettiin heti maukkailla täytekakkukahveilla, jonka jälkeen puheenjohtaja Tuomo kertoi meille Kiiskilän uutisia. Jättikokoinen muurikkapannu 120 cm on vuokrattavissa kyläläisten yksityiskäyttöön, Ahvenlammen kodan uudelleenrakentaminen yhteistyössä Metsähallituksen kanssa, koulun tulevaisuus, kesäkahvila on tulossa uudelleen entisen Tuijan puodin makasiiniin ja kyläyhdistyksen tekemä yhteistyösopimus Kenkäkankaan tuulivoimapuiston kanssa.
Kyösti Karjula kannusti toimijoita aiheena ”Tahdo menestyä Kiiskilä” eli miten saadaan elävä ja haluttu kuva Kiiskilän tulevaisuudesta. Ja miten kannustava toimintakulttuuri luodaan: Me-hengellä, kateuden nujertamisella, toimeliaisuuden ja kyvykkyyden arvostamisella, vastuun ottamisella itsestä ja muista, naapurin menestyksestä iloitsemisella ja luottamuksen rakentamisella. Hän myös jätti meille kysymyksen pohdittavaksi ”Olenko valmis kohtaamaan ja keskustelemaan eri tavalla ajattelevan ihmisen kanssa?”
Kylähullu Anita XVI puolestaan kysyi: Uskalletaanko muuttua ajan mukana, ollaanko kiinnostuneita mitä ympärillä tapahtuu, sallitaanko uudet ideat vai luulemmeko enemmän kuin tiedämme? Älykäs kylä ei elä vain kyläelämää vaan ajattelee omaa kylää laajemmin, verkostoidutaan ja verkotetaan kylät niin, että ongelmia ja haasteita voidaan ratkoa yhdessä vaikka naapurikylän kanssa. Kaikkea ei tarvitse omistaa, kestävä kuluttaminen ja kestävät elämäntavat, siihen löytyy vastaus: jakamistalous. Älykäs kylä tarttuu nyt rohkeasti uusiin rahoitusmahdollisuuksiin ja osaa tunnistaa ja löytää ne, jotka soveltuvat parhaiten omiin tarpeisiin.
Puheenvuorojen jälkeen pihalla tarjoiltiin muurikkalättykahveet ja jakaannuttiin Tulevaisuuden Kiiskilä-ryhmiin, jossa ideointimyllyjen aiheina olivat mm. luonto, harrastusmahdollisuudet, elinkeinot ja miten kylään saadaan uusia asukkaita. Keskusteluissa toivottiin ulkoilureittiä koulun läheisyyteen, koska varsinaiset ulkoilureitit välittömästi kylän läheisyydestä puuttuvat ja Urjanlinna koetaan kaukaisena kohteen lapsiperheille. Myös kylän elämään aikoinaan paljon vaikuttanut Eskolan metsärata, Pikkurata tulisi nostaa yhdeksi kylän kulttuurimatkailun kohteeksi. Pikkurata oli aikoinaan Metsähallituksen omistama, puutavaran kuljetuksiin tarkoitettu kapearaiteinen metsärautatie Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa valtion metsissä. Rata sijaitsi pääasiassa Sievin kunnan alueella, mutta myös osittain Kannuksen, Toholammin, Reisjärven ja Lestijärven kuntien alueilla. Rata oli käytössä vuosina 1920–1961 ja sitä pitkin kuljetettiin yli kaksi miljoonaa kuutiometriä puutavaraa. Se oli Suomen pisin ja pitkäaikaisin pelkästään puutavaran kuljetukseen tarkoitettu kapearaiteinen rautatie.
Kiitos Kiiskilän kylän väki! Olette hyvä esimerkki myös muille kylille, teillä on tahtotila, jossa ei tyydytä katsomaan sivusta, kun aika ja maailma ajavat ohi!
Anita XVI