Kuusamon kunta perustettiin vuonna 1868, ja siitä tuli kaupunki vuoden 2000 alussa. Kuusamo on Koillis-Suomen talousalueen keskus. Kuusamo on Pohjois-Pohjanmaan sekä pohjoisin että itäisin kunta, joka rajautuu idässä Suomen ja Venäjän rajaan.
Kuusamon naapurikuntia ovat Posio, Salla, Suomussalmi ja Taivalkoski sekä Venäjän puolella Karjalan tasavallassa Kiestinki ja Luusalmi. Kuusamon kaupungin ja Sallan kunnan alueella sijaitsee myös Suomen tunnetuin kansallispuisto Oulangan kansallispuisto ja sen tunnettu vaellusreitti Karhunkierros. Kuusamo on luonnonkaunis maalaiskaupunki kylineen, jossa nautitaan rauhallisesta, turvallisesta elinympäristöstä, asumisen väljyydestä ja poikkeuksellisen rikkaasta ja monipuolisesta luonnosta.
Maassa ja maasta muuton, väestörakenteen ja elinkeinorakenteen muuttumisen seurauksena kylien asukkaiden määrä vuosien myötä myös Kuusamossa on laskenut kuten muuaallakin Pohjois-Pohjanmaalla ja koko Suomessa. Mutta ilahduttavinta on todeta, että vaikka asukkaiden määrä on laskenut, kylät ovat säilyneet pääosin asuttuina ja Kuusamossa voidaan sanoa olevan edelleen kymmeniä kyliä, joissa toimii aktiivinen kyläseura, kyläyhdistys tai maamiesseura.
Kuusamon kylät on jaoteltu neljään isompaan kyläalueeseen- Etelä-Kuusamo, Itä-Kuusamo, Länsi-Kuusamo ja Pohjois-Kuusamo. Lauantain Kivakylä-tapahtuma pidettiin Kärpänkylänseudun kylillä eli Itä-Kuusamossa. Kärpänkylänseudun kyliin kuuluu seitsemän kylää eli Heikkilä, Kirpistö, Kiviranta, Kylmälä, Kärpänkylä, Nevala ja Ponseli ja kylien yhteisenä, kokoavana yhdistyksenä toimii Kärpänkylänseudun kyläyhdistys ry. 1960-luvulla maastamuutto koetteli myös näitä kyläalueita, sillä lähes 200 ihmistä muutti kyliltä pois Ruotsiin Göteborgin ja Örebron alueille. Nykyisin Kärpänkylänseudun kylillä asuu noin 100 henkilöä ja väkimäärä kylittäin tuplaantuu kesäisin kesäasukkaiden myötä.
Heikkilän kylä lumosi aikoinaan riimulaulaja Marina Takalon. Paikalliset muistavat kuinka Marina Takalo lauloi vieraillessaan ihmisten luona. Heikkilässä perhe asui ensin saunassa, minkä vuoksi Marinaa kutsuttiin Sauna-Mariksi. Perhe asui kalastaen ja Marina leipoi leipää myytäväksi.Talo oli vaatimaton, mutta Marina oli tyytyväinen omaan kotiinsa. Marina Takalo (1890–1970) on Uhtuan pohjoispuolella olevan alueen tunnetuin riimulaulaja ja hän sai Kalevala-seuran tunnustuspalkinnon vuonna 1965.
Kärpänkylä, noin 30 asukkaan kylä, Ervastin Lomat ja Riemuriihi olivat lauantaina 22.7. Kivakylä-tapahtuman päänäyttämönä. Ervastin Lomat on itäkuusamolainen matkailuyritys kalaisan Muojärven rannalla, jossa vierailijoille on käytössä kahden huoneiston majotusrakennus, rantasauna, savusauna ja kota.
Kampanisut, munkit kahveen kera maistuivat kyläläisille Riemuriihessä
Riemuriihessä on tanssittu, pidetty häitä, sukujuhlia ja syntymäpäiviä jo parinkymmen vuoden ajan. Riemuriihessä toimii myös kesäkahvila, joka oli auki koko tapahtuman ajan. Kuninkaallisen Nukketeatteri-esityksen jälkeen osallistujilla oli myös mahdollisuus tutustua neljään visenttiin eli Euroopan biisoneihin ja tehdä ostoksia kirpputorilta ja myyjäispöydistä. Lapsille oli esityksen jälkeen nukketeatterityöpaja, jossa luotiin uutta ja iloittiin yhdessä vanhempien kanssa onnistumisista.
Kuninkaallisen nukketeatterin yleisöä Riemuriihessä
Kuninkaallisen nukketeatterin työpaja
Hämeenlinnalaiset näyttelijät Antti Kemppainen ja Hannu Räisä saivat ansaitut aplodit ”Susi ja Punahilkka” esityksestään ja kiitokset myös Ervastin tilan pehtoori Heinolle Ervastille onnistuneista järjestelyistä.
Kärpänkylänseudun kylät ryn puheenjohtaja Ulla-Maija Kojo ja puoliso Juha Kojo
Simo ja Joona Peltoniemi, syntyperäiset vasaraperäläiset (www.vasarapera.fi)
Anton Mustonen Kärpänkyliltä ja omatekemät linnunpöntöt ja muut puutyöt olivat myynnissä kyläpäivillä.
Helmeri Ervasti toivotti vieraat tervetulleiksi.
Suuret kiitokseni, että järjestätte kylittäin meille vieraille monipuolista toimintaa ja elämyksiä!
Näkemisiin, Anita XVI