HULLUN HAUSKA KYLÄRETKI

Hullun Hauska Kyläretki Pohjois-Karjalaan järjestettiin 6.-8.9.2024. Starttasimme perjantaiaamuna 6.8. klo 07.00 Pohjois-Iistä Iin Taksikyyti Oy:n linja-autolla ja Juho Tiiron ohjastamana kohden Oulun linja-autoasemaa. Siellä meitä odottikin iloinen joukko kylätoimijoita matkalla kohden Pohjois-Karjalaa, ensin Nurmekseen ja sitten Ilomantsin kautta Joensuuhun.

Kyläretken järjesti Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry:n hallinoima Hullun Älykkäät Kylät-hanke hankkeessa mukanaolleille kyläyhdistyksille ja niiden toimijoille. Ja mukaanhan lähti 25 kylätoimijaa. Kuusamon edustajat olivat Kärpänkylänseudun Kylät ry:stä ja Mäkelä-Saapunki kyläyhdistys ry:stä. Taivalkoskelta oli kylätoimijoita kolmesta kylästä: Jokijärven kyläseura ry, Loukusan Kylätoimikunta ry ja Metsäkylän kyläseura ry. Pudasjärveltä mukana olivat Siuruan Kylä ry, Muhokselta Kylmälänkylän kyläyhdistys ry, Pyhännältä Tavastkengän Maa- ja Kotitalousseura ry,  Oulunsalosta Warjakkalaiset , Limingasta Tupoksen kyläyhdistys ry, Raahesta Mattilanperän kyläyhdistys ry ja Iistä Pohjois-Iin kyläyhdistys ry.

Ensimmäinen pysähdyspaikkamme oli Laitalan Lomissa Valtimolla Karhunpään kylällä. Karhunpään kylä sijaitsee entisen Valtimon kunnan, nykyisen Nurmeksen kaupungin eteläreunalla. Matkaa Valtimon keskustaan on noin 10 kilometriä.

Laitalan Lomat Oy tarjoaa majoitus-, ruoka- ja ohjelmapalveluja ja sijaitsee vajaan puolen tunnin ajomatkan päässä Bomban matkailukeskuksesta ja tunnin päässä Kolin kansallispuistosta ja Vuokatin matkailukeskuksesta. Laitalan Lomissa joukkoomme liittyivät paikalliset retkioppaamme Pohjois-Karjalan Kylät ry:n toiminnanjohtaja-kyläasiamies Maarit Koljonen- Hämäläinen ja varapuheenjohtaja Timo Reko. https://kylat.fi/ Ota opas, niin kuulet mitä näet, piti kyllä matkan aikana paikkansa Maaritin ja Timon osalta.

Karjalaisen herkullisen pitopöydän äärellä saimme kuulla rekisteröidyn matkanjärjestäjän Äksyt Ämmät Oy:n Kirsi Partasen kertomana Majatalosta Majaan-retkistä, luonnonläheisistä ja liikunnallisista lomista, joita tarjotaan kotimaisille ja ulkomaisille matkailijoille eri vuodenaikoina yhteistyössä paikallisten yritysten ja yhdistysten kanssa. Matkailutoimittajien Kilta ry valitsi Majataloretket vuonna 2022 Suomen parhaaksi retkikohteeksi.

 

 

 

 

 

 

Laitalan Lomat tekee mm. yhteistyötä metsästysseura Karhunpään Karhuveikkojen kanssa, joka vuokraa tilaisuuksiinsa yhdistyksen omistamaa entistä maamieseurantaloa, nykyistä Karhunpään kylätaloa eri tilaisuuksiin. Kylätalo kunnostettiin perinpohjin talkoilla ja leaderrahalla ja samalla asennettiin 10 kpl aurinkopaneeleja lämmittämään taloa tiiliuunin lisäksi. Kylätalon pihassa on kota, teurastusvaunu ja joenrannassa laavu. Veivinheiton MM-kisat pidettiin myös 20.7.2024 Karhunpään urheilukentällä ja naisten sarjassa päästiin 13 osallistujaan ja miesten sarjassa osallistujia oli yli 20!

Karhunpään kylältä seuraavaan kohteeseen Höljäkän Nuorisoseurantalolle oli noin 50 kilometrin matka. Höljäkän kylä sijaitsee Pielisen itärannalla Nurmeksen ja Lieksan rajalla noin 20 km Nurmeksen kaupungin keskustasta Lieksaan päin. Kylä jakautuu Pielisen rannalla sijaitsevaan Etelä-Höljäkkään ja kantatie 73:n molemmille puolille sijoittuvaan Pohjois-Höljäkkään. Kylän keskustaajama on Höljäkän rautatieaseman tuntumassa, jossa sijaitsevat kylätoiminnan ja tapahtumien keskuksena toimiva nuorisoseurantalo, Höljäkkä Areena-ulkoilmateatteri, uimaranta, Höljäkän-Porosaaren hautausmaa ja puupylväiden tuotantoon erikoistunut, kansainvälistä vientiä harjoittava teollisuuslaitos Scanpole Oy. 1900-luvun alussa Joensuu-Kontiomäki-radan rakentamisen aikaan syntyneen keskustaajaman lisäksi kylässä on useita rakennushistoriallisesti arvokkaita kohteita. Höljäkän alueella on maisemallisesti upeita vaaroja, joilta avautuu näköala Pieliselle. Jurttivaaralle ja Konnanvaaralle on olemassa retkeilyreitit ja näiden vaarojen laelle on rakennettu levähdyspaikat. Kylällä on useita kilometrejä Pielisen rantaviivaa, ja yhteinen venevalkama ja rantakota sekä kalasauna Pielisen saaressa.

Höljäkän ensimmäiset talot rakennettiin Pielisen rannalle jo 1600-luvun alussa- Suurimmillaan asukasluku oli 1000, mutta tänään kylässä asuu vähän yli 100 vakituista asukasta, joka vähintään kaksinkertaistuu kesäisin kesäasukkaiden myötä. Nuorisoseurantalo on tapahtumien, kulttuuririentojen, liikunnan ja erilaisten juhlien ja tapahtumien keskus. Viimeisin remontti käsitti talon lämmitysjärjestelmän ja sähköistyksen täydellisen uudistamisen sekä aurinkosähköjärjestelmän asennuksen, josta ylijäämäsähkö myydään paikalliselle sähköyhtiölle. Talolle on myös valokuituyhteys.

Höljäkkä Areena

Höljäkkä valittiin Vuoden kyläksi Pohjois-Karjalassa vuonna 2008. Perusteluissa todettiin, että kylällä on pienuudestaan ja sijainnistaan huolimatta monipuolista ja laaja-alaista yritys-, harrastus- ja yhdistystoimintaa. Kyläläiset ovat selvinneet seutukunnan negatiivisen kehityksen aiheuttamasta shokista ja tarttuneet aktiivisesti kyläyhteisön kehittämiseen. Kylässä toimivat yhdistykset tekevät yhteistyötä mm. talkoissa ja hankkeissa. Höljäkän kylä on aktiivinen hanketoimija ja toteuttanut ainakin viisi erilaista hanketta Etelä-Karjalan Leaderin rahoituksella. Höljäkän ystävät on noin sadan etähöljäkkäläisen verkosto eri puolilta kotimata ja Eurooppaa. Ja nimestään Höljäkkä tunnetaan ja vanha sanontakin kuuluu: Ei tämä oo Nurmesta, vaan hyvvee Höljäkkee.

Laidunnus Kolin kansallispuistossa Kolilla toi voiton Vuoden maisemateko 2023 kilpailussa. Tmi Satuhakan kainuunharmaarotuiset lampaat ja kyytöt ovat vastanneet ympäristösopimuksella Kolin kansallispuiston laitumien hoidosta vuodesta 2016 lähtien. Palkinto toi näkyvyyttä laidunnustyölle, koska suurin osa perinnebiotoopeista Suomessa hoidetaan ympäristösopimuksilla ja turvataan näin perinne- ja kulttuurimaisemat. Alueen perinnemaisemia pääsee ihailemaan vuosittain suuri joukko ihmisiä, koska hoidettavilla alueilla kulkee kansallispuiston vaellusreittejä.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Lauantaiaamuna hyvin nukutun yön jälkeen Hotelli Kolin Kylässä suuntasimme kohden Ilomantsia. Aamuvirkut kävivät Juhon johdolla katsomassa auringonnousua ja Ukko-Kolin huipulta näkyvää Suomen tunnetuinta kansallismaisemaa yli Pielisen. Ilomantsihan on Suomen itäisin kunta ja Suomen ja koko Manner-EU:n itäisin piste.

Ilomantsissa ensimmäinen tutustumiskohteemme oli Katri Valan Kulttuurikeskus, jossa meidät ottivat vastaan Vaara-Karjalan kulttuuriyhdistyksen puheenjohtaja Taisto Volotinen ja Karhufestivaalien johtaja ja ideanikkari Timo Reko. Katri Valan Kulttuurikeskus toimii Pogostalla, entisessä Ilomantsin kirkonkylän kansakoulussa. Katri Vala kuului 1920-luvulla vaikuttaneeseen nuorten taiteilijoiden Tulenkantajat-ryhmittymään, joka halusi jo tuolloin avata ikkunat auki Eurooppaan. Katri Vala toimi koulussa opettajana vuosina 1925-1929 ja asui myös koululla. Talossa järjestetään näyttelyitä ja käytettävissä on myös Pogostan tupa ja sekä 50 hengen juhlasali ympäri vuoden. Kulttuurikeskusta on kehitetty edelleen rakentamalla Areena näyttämö, esittely- ja katsomotiloineen ja järjestetään perinteiset Ilomantsin Karhufestivaalit oheistapahtumineen, tänä vuonna 11. kerta 8.-10.8.2024. Timo Reko kertoikin, että lähivuosien aikana tavoitteena on luoda sadoista karhupatsaista pysyvä näyttely Ilomantsin Karhumetsän ja läheisen Karhuareenan alueelle. Myös kylän raiteilla ja liikeiden edustoilla komeilee nähtävillä myös puisia karhupatsaita. – https://katrivala.wixsite.com/website – Alueella on myös runsaasti ITE-taidetta, joka on tekijänsä elinympäristöön, kulttuuriseen taustaan ja kokemusmaailmaan sitoutuvaa taidetta. Kiitos aidosta tunnelmasta ja perinteisistä karjalaisista piirakoista!

Lounaspaikkamme oli karjalaistyylinen Ravintola Parpeinpirtti Parpeinvaaran laella, josta avutui näkymä Suomen kansallismaisemiin. Karjalaiselle ruokakulttuurille on ominaista monipuolisuus, lähiympäristön hyödyntäminen ja luonnonantimien käyttö. Parppeinvaaran Runokylässä Ilomantsissa yhdistyvät karjalaisen kulttuurin ominaispiirteet: kantelemusiikki, käsityöt, ortodoksisuus sekä perinneruuat. Parppeinvaaralla ovat myös esillä sotahistoria ja ilomantsilainen luonto eläimineen. Parppeinvaaran Runokylässä sijaitsevat Runonlaulajan pirtti, Mateli Kuivalattaren ja Korhosen museoaitat, Rajakenraali Raappanan maja, Kaikkien Pyhien tsasouna, Luontopirtti Mesikkä ja ravintola Parppeinpirtti. Ilomantsilaiset perinneleipomon vatruskat, niitä moni meistä maistoi ensimmäisen kerran, mutta ei varmasti viimeisen kerran, niin maukkaita ne olivat!

Lounaan jälkeen ei ollut kuin parinkymmenen minuutin ajomatka Ilomantsin  Mäkikylille. Ilomantsinjärven valuma-alueelle on rakennettu vesiensuojelun tehostamisohjelman avustuksin vesiensuojelua ja luonnon monimuotoisuutta edistäviä kosteikoita. Mäkikylien alueella on kiinnitetty huomiota myös kosteikkoprojektin tarjoamiin virkistyksellisiin mahdollisuuksiin ja kosteikkojen yhteyteen on rakennettu Vaara-Karjalan Leader ry:n rahoituksella virkistyskäyttöalue laavuineen ja luontopolkuineen. Perhekoti Päivikin piha-alueelta suuntasimme kohden Mäkikylän kosteikkoa kyläyhdistyksen puheenjohtaja Päivi Solehmaisen johdolla. Ihastelimme kyläläisten talkoovoimin rakentamaa omaa luonto-olohuonetta, josta löytyi mökki, grillikatos ja lasten leikkikenttä.

Pohjois-Karjalan biosfäärialue on perustettu 1992 ja se koostuu luonnonsuojelualueista ja niitä ympäröivistä yhteistoiminta-alueista. Pohjois-Karjalan biosfäärialueen virallinen rajaus käsittää Lieksan, Ilomantsin ja Joensuun kaupungin Tuupovaaran kaupunginosan, mutta biosfäärialuetoimintaa on koko maakunnassa. Tavoitteen aon alueellisen elinvoimna vahvistaminen, ratkaisut perustuvat paikallisiin vahvuuksiin, yhteistyöhön ja toimintatapiona kehittömishankkeet ja alueellinen kestävän kehityksen kumppanuusverkosto. Mäkikylät on ainoa kylä Suomessa, joka on saanut biosfäärialueen statuksen toteuttamillaan  vesiensuojeluhankkeillaan.

Mäkikylät muodostuu kolmesta alueesta Maukkula, Paavonvaara ja Issakka, kukin oman vaaransa laella ja vakituisia asuntoja noin 200 ja kesäasuntoja noin 60. Mäkikylillä on viinimarjan viljelyä, alkuperäiskarjatiloja, mehiläistuotantoa, lammastiloja ja useita hoito- ja perhekoteja. Mäkikylät – Maukkula, Paavonvaara, Issakka on valittu myös Pohjois-Karjalan Vuoden kyläksi 2021. ”Valintaansa raati perustelee Mäkikylien monipuolisella kylätoiminnalla. Kehittämistä tehdään yhdessä, kylärajoista huolimatta. Mäkikylissä yhdistyy yrittäminen, perinteet, luontoarvot sekä innovatiivinen ote alueen kehittämiseen.” Mäkikylät ry on kyläyhdistys, joka muodostuu näistä kolmesta kyläalueesta ja perustettu vuonna 2003. Kyläyhdistys omistaa Maukkulassa hirsirakenteisen kylätalo Mäkitorpan Kauniinjärven rannalla ja on vain kesäkäyttöön tarkoitettu ja vuokrattavissa. Kyläalueille on ostettu myös kaksi sydäniskuria, joihin rahat on hankittu kierrättämällä eli vilttikirppiksillä.

Mäkikylistä matkamme jatkui 31 kilometrin päähän Ruukkikylä Möhköön, joka on Suomen itäisin kylä Koitajoen kainalossa. Koitajoki kulkee kylän halki ja sitä pitkin kuljettuna itäraja on kahden kilometrin päässä ja maitse 2.8 kilometrin päässä. Kylä muodostui aikoinaan Suomen suurimpiin kuuluneen järvimalmiruukin ympärille. Möhkön rautaruukki rakennettiin keskelle erämaata Ilomantsin itäosaan Koitajoen Möhkönkosken partaalle. Ruukin ansiosta Möhkö kasvoi 600 asukkaan kyläksi. Tehdas piti yllä kauppaa, koulua, kirjastoa ja lukusalia. Rautaruukki lopetti toimintansa vuonna 1908, jonka jälkeen useiden vuosien ajan metsä- ja uittotyöt antoivat toimeentuloa möhköläisille ja muille ilomantsilaisille.  Metsätöiden koneellistuminen ja maaltapako hiljensivät Möhköä 1960- ja 70-luvuilla. Tänään Möhkön Ruukkikylässä asuu 70 ympärivuotista asukasta ja kesäisin asukasmäärä moninkertaistuu kesäasukkaiden ja kesävieraiden myötä.

Savottakahvila Möhkön Mantassa,1950-luvulla rakennetussa asuntoproomussa, nautimme makoisat kahvit ja kuulimme Ilomatsin museosäätion museonjohtaja Ulla Vartiaisen kertomana kylän rautaisesta teollisuus- ja sotahistoriasta. Möhkön Matkailuyhdistys ry puolestaan kokoaa nykyään alueen yritykset, yhdistykset ja yhteisöt yhteen ja yhteistyö eri toimijoiden kesken on tiivistä ja yhdessä toteutetaan vuosittain useita tapahtumia ja kehitetään alueen palvelu- ja tapahtumatarjontaa. Möhkön kyläyhdistys ry on myös matkailuyhdistyksen jäsen. Toiminnan päätavoite on asukasviihtyvyyden parantaminen ja Möhkön säilyttäminen toimivana, viihtyisänä sekä Ilomantsin matkailua palvelevana kylänä. Ruajetupa on Möhkön kylätalo, joka on vuokrattavissa erilaisten juhla- ja kokoustilaisuuksien pitopaikaksi ympäri vuoden. Savottakahvilan vieressä, Koitajoen rannalla toimivat kesäisin myös Teatteri Möhkö ja tanssilava. Lisäksi ruukkialueella on Museoviraston restauroima ainutlaatuinen kanavajärjestelmä.

Ruukkikylä Möhkön yksi erikoisuuksista on arboretum eli puulajipuusto, johon voi omatoimisesti käydä tutustumassa. Polkujen ja teiden varsilla on nähtävissä lähes 300 eri lajia. Mukana niin paikallisia kuin kansainvälisiä erikoisuuksia kuten tataarianvaahteroita,  töpökuusia, käpysikermämäntyja, kirjorohtokatajia ja luikertelevat käärmekuuset. https://www.facebook.com/mohkonarbor

Myös Petkeljärven kansallispuisto löytyy Ruukkikylän tuntumasta. Petkeljärven puiston erikoisuuksiin kuuluvat mm. arvokkaat, jyrkkärinteiset harjut sekä jatkosodan aikaiset taisteluhaudat ja -varustukset, joista osa on entisöity. https://www.luontoon.fi/petkeljarvi

 

Möhkö, luonnoskaunis ja omaleimainen rajaseudun kulttuurikylä, johon kannatti tutustua ja lähdimme kohden Joensuuta, jossa yövyimme Sokos Hotelli Kimmelissä. Sunnuntaiaamuksi olimme kutsuneet paikalle kylätoimijoita Kiteen Puhokselta. Kylä sijaitsee noin 15 kilometrin päässä Kiteen keskustasta ja sieltä on yhtä pitkä matka noin 70 kilometriä niin Joensuuhun kuin Savonlinnaan. Puhos, 600 asukkaan kylä valittiin Suomen Vuoden Kyläksi 2024 ja heidän toimeliaasta kyläyhteisöstä olivat kertomassa meille Puhoksen Kehittämisyhdistys ry:stä Tytti Hannonen ja Hanna Putkonen.

 

Puhoksessa on viimeisen kolmen vuoden aikana saatu aikaan merkittävä muutos kylän vireydessä ja yhteisöllisyydessä. Keskeinen rooli tämän muutoksen toteuttamisessa on ollut keväällä 2021 perustetulla Puhoksen kehittämisyhdistys ry:llä, joka otti vastuulleen kylän kehittämisen koordinoimisen ja lähti määrätietoisesti taittamaan alueella käynnistynyttä  näivettymis- ja taantumiskehitystä positiivisempaan suuntaan. Kehittämisyhdistyksen toimesta Puhoksen kylää on kehitetty lyhyessä ajassa paljon. Puhokselle on muun muassa rakennettu leikkipuisto ja Mörrimetsä siihen liittyvine laavuineen, hirvitorneineen ja pitkospuineen sekä kehitetty uusi onnistunut Puhoksen Valot -tapahtuma.  Kylällä ei lannistuttu merkittävän yritystoiminnan eli sahan lopettamisen tai kaupan sulkemisen myötä. Kyläkoulukaan ei ole itsestäänselvyys, sillä kyläläiset ovat vedonneet päättäjiin Puhoksen koulun säilyttämisestä. Valtuusto on tehnyt päätöksensä koulun säilyttämisen puolesta. Päätös oman koulun säilymisestä on mahdollistanut Puhokselle uuden nousun.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kumppanuussopimuksiin pohjautuva yhteistyö Kiteen kaupungin kanssa on osoittautunut ensiluokkaiseksi tavaksi toteuttaa kehittämisideoita nopeasti ja kustannustehokkaasti. Toimintamalli, jonka he halauavat leviävän myös muille. Onnittelumme Puhos!

 

 

Hullun Hauska Kyläretki Pohjois-Karjalaan ja kyliin päättyi takaisin Ouluun. Karjalaisuus, paikallisuus, omaleimaisuus, vieraanvaraisuus ja luonto – pohjoiskarjalaiset arvot, ne saimme nähdä ja kokea matkamme aikana. Meidän kaikkien puolesta siitä kiitokset.

Kylähullu Anita XVI