VETOOMUS LÄHIKOULUJEN PUOLESTA

29.4.2021

Lähikoulujen alasajo on lyhytnäköistä politiikkaa

 Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry on erittäin huolissaan nykyisestä kouluverkkokehityksestä ja sen vaikutuksista maakunnan kylien ja kuntien tulevaisuuteen. Lähikouluverkon karsiminen vaikuttaa lasten hyvinvointiin ja heikentää ratkaisevasti paikallisyhteisön veto- ja pitovoimaa. Samalla heikkenee myös koko kunnan mahdollisuudet saada uusia asukkaita. Lähikoulujen nykyinen alasajotahti on kestämätöntä tilanteessa, jossa kenelläkään ei tunnu olevan siitä kokonaiskuvaa ja alasajo koskee myös elinvoimaisia lähikouluja.

Oppilasmäärän väheneminen aiheuttaa tarpeen karsia kouluja, mutta nykyisillä menettelytavoilla mukana karsiutuu myös elinvoimaisia lähikouluja. Suurille keskuskouluille on olemassa toimivia vaihtoehtoja, joita kunnat eivät aina osaa hyödyntää. Samalla kun vaihtoehdot pitää tuoda paremmin kuntien tietoisuuteen, myös lakkautusten vaikutuksia oppimistuloksiin ja lasten hyvinvointiin pitää tarkastella laajemmin. Oppilasmäärät ja syntyvyys ovat tässä ajan hetkessä laskevia, mutta eivät välttämättä ikuisesti. Pohjoismaisen aluekehityksen tutkimuslaitoksen Nordregion tutkimuksen mukaan harvaan asutun alueen väestö tulee Pohjoismaissa kasvamaan nykyisestä vuoteen 2040 mennessä – mm. biotalous, matkailu, maalle- ja maahanmuutto sekä arktisen alueen kehittäminen mahdollistavat tämän. Myös koronapandemia on selkeästi lisännyt monipaikkaisuuden ja maallemuuton kiinnostusta. Koronapandemian jatkuessa tai uusien syntyessä pienet yksiköt ja pienet ryhmäkoot mahdollistavat turvallisen koulunpidon jatkamisen.

Muuttoliikkeen ja syntyvyyden laskun myötä useissa kunnissa on käynnissä kouluverkkojen tarkistaminen, joka johtaa usein koululaisten keskittämiseen suuriin koulukeskuksiin. Keskittäminen pidentää koululaisten matkoja eikä prosesseissa välttämättä tehdä kattavaa lapsivaikutusten arviointia. Lisäksi tilannetta tarkastellaan tällä hetkellä vain yksittäisen kuntatalouden kannalta, eikä kenelläkään ole käsitystä siitä, millaiset vaikutukset keskittämisellä on lasten hyvinvoinnille laajemmin. Voisiko suurilla yksiköillä ja ryhmillä olla vaikutusta lisääntyneisiin lasten ja nuorten mielenterveysongelmiin sekä kouluväkivaltaan?

Kuntien säästölaskelmat ovat usein teoreettisia, eikä säästöjen toteutumisesta ole mitään takeita. Säästöistä ei useinkaan ole todellisia kokonaisvaltaisia laskelmia, mutta silti kunnat perustavat päätöksensä ennakkoarvioihin.

Lähikoulujen lakkauttamisella on laajoja aluepoliittisia vaikutuksia, kun palveluverkon supistaminen heikentää väistämättä kylien houkuttelevuutta lapsiperheiden asuinpaikkana.

Monissa kunnissa on löydetty innovatiivisia ratkaisuja perusopetuksen järjestämiseen siten, että lähikoulut ovat säilyneet ja koululaisten matkat pysyneet kohtuullisina. Lähikoulujen säilymisen kannalta avainasemassa ovat erityisesti kaksi asiaa: digitaaliset ratkaisut ja eri toimijoiden välinen yhteistyö. Jo nyt kylissä toimii useita kouluja, jotka palvelevat samalla monipalvelukeskuksina. Seinien kustannukset laskevat, kun niistä otetaan kaikki hyöty irti ja samalla kylien palvelutaso paranee.

Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry hallitus